Syysterveiset!

Pieni ruuna voi hyvin! Syksy on pyörähtänyt käyntiin ajoharjoittelujen merkeissä. Tällä hetkellä harjoittelemme radalla 2 x viikossa 4 km verran kerrallaan. Pieniä ravi osuuksia on otettu mukaan ja pieni arabiinialainen tykkää menosta. Harjoittelemme siirtymisiä siten että mukana on aina sanallinen pyyntö. Nyt onnistuukin raviin ja käyntiin siirtymiset hyvin sanallisella pyynnöllä. Kävelen usein käyntipätkiä Majurin matkassa ja ilo on huomata kuinka maltillinen hän on, kun pyytää seis, kuinka hän kuuliaisesti pysähtyy ja odottaa niin kauan että pääsen kärryyn ja annan käskyn jatkaa ennen kuin hän lähtee liikkeelle. Käytämme Majurilla hackamorea, se on toiminut hyvin. Kevyellä kädellä tottelee pidätteitä ja käänöksiä.

Radalla ajettaessa Majuri ei välitä siitä onko siellä muita vai ei. Muut hevoset voivat ohittaa hänet missä asekellajissa tahansa niin edestä kuin takaa. Pieni ruuna ei yritä perään ja jos aaivstuksen joskus intoutuu niin tottelee höyhenen kevyttä pidätettä ja malttaa jäädä esim. kävelemään. Ilo oli myös huomata se kuinka lungisti hän otti myös sen kun radalla ensimmäisen kerran oli toinenkin hevonen KÄRRYILLÄ. Majuri ei ollut moksiskaan ohituksista, uteliaana kuikuili perään katselleen aina välillä missä se toinen viipottaa ja voi sitä riemua kun sai itsekin käskyn ravata. Majurin ravi on mukavan eteen päin vievä, samoin käynti on matkaa voittavavaa.

Majuri tarhaa edelleen vanhojen poikien Sulon ja Jackin kanssa, he ovat ihanasti ottaneet Majurin laumaansa. Alkuun lauman johtaja Jack oli se joka otti Majurin suojiinsa ja nyt viime aikoina Sulo on lämmennyt Majurille ja ilo oli kuulla että Jackin lisäksi myös Sulo on alkanut leikkiä Majurin kanssa. Pienellä ruunalla on paini seuraa! 😊 Sitten kun papat ei jaksa leikkiä, niin pieni ruuna viilettää höyhenen kevyttä laukka niiden ympärillä.

Kurapelle!

Majuri nautti piehtaroinnista mudassa, joten hyvin usein tarhasta tulee vastaan mutakuorrutteinen pieni ruuna. Pesukarsina on tullut tutuksi ja se ei tietysti pientä ruunaa niin kovin houkuta. Kyllähän sen tietää, pojat on poikia! Majurille tuli tänä syksynä ensimmäisen kerran riviä jalkoihin, niin kovin märkää ja mutaista on ollut. Paras hoito on ollut pesu betadinella, huolellinen kuivaus ja sen jälkeen Helsoania reilusti. Tällä keinolla ruvet lähti vähän vajaassa viikossa pois. 

Nyt syksyllä on taroitus aloittaa liinassa juoksutus ja maastakäsin työskentely ajon rinnalle. Tavoitteena on myös siedättää pientä ruunaa monenlaisille ärsykkeille. Kaikenlaisia pieiä kokeiluja on tehty pienestä pitäen. Tähän asti pieni ruuna on onnekseni suhtautunut maltillisesti uusiin asioihin. Tässä yksi ilta pieni ruuna tuntui olevan hieman nälkäinen kun hain hänet tarhasta. Olin lähdössä ajamaan häntä ja mietin miten saisin siististi heinää eteen hänelle samalla kun valjastan kärryjä perään. Sainpa päähänpistona kokeilla jotain.... Laitoin Ikean kassiin hieman heinää ja ripustin sen pienen ruunan korviin roikkumaan, ajatuksena että Majuri voi mutustella kassista heinää samalla kun laitan valjaita ja kärryt perään. Pienen arabiinian pojan mielestä se oli ihan normaalia että niin tehdään, korvissahan kuului roikkua Ikean kassi jossa heinää ja alkoi heti syömään. 

Viimeisin kokeilu on kuluneelta viikolta. Sain ystävältä sovitukseen Renegade bootseja. Majurilla on hyvä kavioaineis, joten haluaisin pitää hänet niin kauan kengättä kuin mahdollista. Tiistai iltana olin laittanut Majurin jo boxiin hoitotoimien jälkeen kun muistin että ai niin, ne Bootsit!! Ei kun pieni ruuna takaisin käytävälle kesken heinän syönnin ja kokeilemaan bootseja jalkaan. Marjuri oli heti messissä mukana. Sain pukea bootsit helposti jalkaan. Hieman jännitti kun sain ohjeen asettaa bootsin jalkaan ja laskea jalan sitten maahan siten että tuen takaosasta ja hevonen itse painaa bootsin lopullisesti paikalleen kun astuu jalalla maahan ja samalla nostan takaosan ylös. Hieman jännitti, jos pieni ruuna alkaisikin kuopia tai jotenkin sohia samalla jalalla kun lasken sitä alas, mutta EI, hän astui sievästi alas ja kavio solahti lopulliseen asentoon painon voimasta samalla kun nostin takakappaleen paikalleen. Molemmat bootsit sujahti yhtä helposti. Vielä sträpit kiinni ja sen jälkeen kokeiltiin miten askeltaminen sujuu ja HYVIN SUJUI. Mietin että alussa saattaisi nostella hassusti jalkoja, mutta EI, Majuri käveli niillä kuin sillä olisi aina ollut ne jalassa. Näitä siis kokeilemme tässä vaiheessa. 

Renegade bootsit, HUPS sträpit tulee oikeasti ulospäin.

Enjoy life now.

This is not

a rehearsal!

-Iliketoquote-