Torstaina 3.1. saapui Sateen Aarre, hän on 3 vuotias musta suomenhevosori, Knuutilan Veikon ja Tihkusateen jälkeläinen. Ensialkuun pojat saivat tutustua toisiinsa krasinasta käsin. Innokkaasti näyttivät toisiaan kaltereiden välistä nuuskivan ja kun sen kummempia potkuja tai kiljumisia ei esiintynyt, päätimme ottaa pojat maneesiin, tutustumaan lähemmin toisiinsa.
Maneesilla ei myöskään sen kummempia juhlaliikkeitä suuntaan tai toiseen ollut nähtävissä. Majuri kyllä halusi heti alkuun tehdä selväksi uudelle tulokkaalle, että hänellä on ollut tapana olla joukon johtaja ja se näytti toistaiseksi sopivan myös Aarteelle. Ei kai tässä heti tarvinut kukkoilemaan ruveta. Muutamat laukkapyrähdykset nähtiin potkuilla ja ilman. Pojat näyttivät tulevan toimeen keskenään. Niinpä vartin juoksentelun ja Aarteen piehtaroinnin jälkeen vietiin pollet tyytyväisinä takaisin karsinoihin.
Ensimmäinen tarhaaminen perjantai aamuna oli myös sujunut ilman dramatiikkaa. Siinäkin Majuri oli heti alkuun heitellyt pari potkua Aarteen suuntaan ja sen jälkeen oli pojat laskeutuneet polvilleen painimaan. Näyttäisi ainakin alkuun siltä, että kyllä heistä kaverit tulee.
Lauantaina pojat olivat syömässä aamupäivän heinäannoksia, kun menin hakemaan Majuria tarhasta. Hieman jännitin miten saan Majurin yksin tarhasta pois niin että Aarre ei livahda yhtaikaa portista ulos. Onnekseni Aarteen omistaja oli rapsuttelemassa Aarreettaan, pääsimme tällä erää helposti livahtamaan portista ulos. Pojilla on kuulema hieman vielä hakusessa johtajuus. Kuulemani mukaan Aarre välillä kyselee Majurilta miten sen minikään, mutta toistaiseksi on onneksemme tyytynyt asemaansa. Hyvä olisi, jos nuori oripoika ei saisi johtajuutta itselleen, näin meillä kaikilla olisi helpompaa. Sinnikäs sissi Majuri on yleensä ollut, enkä usko että paikaansa aivan helpolla luovuttaa. Aika näyttää miten tässä käy. Omaan silmään näytti siltä, että Aarre on hyväntahtoisen oloinen nuori herra, joka on tottunut olemaan laumassa.
Mukava on ollut jälleen kerran huomata, kuinka hyvin Majuri sopeutuu uusiin paikkoihin. Joillekin uudet asiat eivät vain aiheuta sen kummempia mielenliikkeitä. Majuri ei ole missään tilanteissa osoittanut minkään valtakunnan merkkiä hermostuneisuudesta uudessa paikassa. Kärryjen laitto ulkopuomilla sujui niin kuin olisimme aina ne siinä laittaneet. Ympärillä kulki uusia ihmisiä ja hevosia, mutta niillä ei ollut vaikutusta Majurin mielenliikkeisiin. Eihän hän toki mikään pystyyn kuollut ole ja tuijota vain apaattisena eteensä, Ei, kyllä hän tarkkaille ympärsitöään, mutta ei siitä mitään kohtausta tee eikä keksi mörköjä eteensä. On se Majuri!
Tallin yhteydessä oleva rata sijaitsee hieman syrjemmällä talleista, kentästä ja maneesista, joten siellä pystyy kukemaan omaan tahtiinsa, ilman että tarvitsee pelätä pillastuttavansa kentällä olijoita. Rata kulkee aidatun laitumen ympärillä. Lauantaina rata oli vielä sen verran lumen peitossa, että kovin montaa kierrosta emme siellä tarponeet. Toivon mukaan saamme sen lähipäivinä auki, niin pääsemme laitaamaan edes hieman jalalla koreasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti